Tutustu Lotteen: Viron rakastetuimman piirroshahmon tarina

Kirjoittanut Lottemaa-tiimi • Päivitetty 22. toukokuuta 2026.

Jos olet kasvanut Muumien kanssa, tunnet jo sen tunteen – pehmeä, hidastempoinen lasten maailma, jossa hahmot tuntuvat tutuilta sukulaisilta ja jossa jokainen talo on jonkun koti. Virossa ja Latviassa täsmälleen sama rooli kuuluu pienelle, suurikorvaiselle koiralle nimeltä Lotte. Hän on, selvällä erotuksella, vaikutusvaltaisin lasten piirroshahmo, joka Baltian maista on tällä vuosisadalla syntynyt. Virolaiset ja latvialaiset vanhemmat ovat itse kasvaneet hänen seurassaan ja näyttävät hänen elokuvansa nyt omille lapsilleen. Ja 17 hehtaarin männikössä Pärnun eteläpuolella hänellä on todellinen, kävellen tutustuttava koti – Lottemaa, ainoa huvipuisto maailmassa, joka on rakennettu hänen tarinansa ympärille.

Kuka loi Lotten? Viron ja Latvian yhteistuotannon tarina

Lotte syntyi 2006 animaatioelokuvan Leiutajateküla Lotte päähenkilönä – suomeksi Keksintäkylän Lotte. Elokuva oli kahden studion yhteistuotanto: Eesti Joonisfilm Tallinnasta ja Rija Films Riiasta. Lotte on siis aivan ensimmäisestä ruudusta lähtien Viron ja Latvian yhdessä rakentama hahmo. Käsikirjoittajina ja ohjaajina toimivat virolaiset Janno Põldma ja Heiki Ernits, jotka olivat jo Baltiassa tunnettuja Naksitrallid-sarjasta.

Lopputulos on harvinaisuus animaation maailmassa – hahmo, jonka kaksi maata aidosti omistaa. Viron ja Latvian perheet kohtelevat Lotteta yhtä omanaan. Suomalaisille parhain rinnastus on Muumi: hidas, lempeä, paikallista juuristoa kunnioittava lasten universumi, joka kasvaa täysin omalla logiikallaan, ei kansainvälisen markkinoinnin ehdoilla.

Ensimmäinen elokuva sai palkintoja eri puolilla Eurooppaa ja muodostui Baltian mittakaavassa kulttuuriseksi tapahtumaksi. Kokonainen sukupolvi kasvoi sen parissa. Kun ensimmäinen jatko-osa ilmestyi 2011, Keksintäkylän maailma – sen talot, keksijät, pienet jokapäiväiset arvoitukset – oli jo Baltian perheiden mielikuvituksessa kiinteä piste.

Lotte-franchise: elokuvat, televisio, kirjat ja huvipuisto

Vuodesta 2006 alkaen franchise on laajentunut tasaisin aalloin. Pitkiä elokuvia on kolme, kukin noin viiden vuoden välein:

• Keksintäkylän Lotte (alkuperäinen Leiutajateküla Lotte), 2006
• Lotte ja kuukiven salaisuus (Lotte ja kuukivi saladus), 2011
• Lotte ja kadonneet lohikäärmeet (Lotte ja kadunud lohed), 2019

Elokuvien rinnalla on animaatiosarja, kuvakirjoja monilla kielillä, musiikkilevyjä, koulujen opetusohjelmia ja kokonaisia kauppojen hyllyjä Viron ja Latvian kirjakaupoissa. Elokuvat on dubattu suomeksi, viroksi, latviaksi, venäjäksi, englanniksi ja muille kielille – toisin sanoen suomalaiset lapset voivat katsoa Lotte-elokuvat omalla äidinkielellään ennen Lottemaa-vierailua.
Kulttuurinen vertailu: Lotte on Virolle ja Latvialle se, mitä Muumi on Suomelle. Sukupolvien ikoni, jonka jokainen virolainen ja latvialainen vanhempi tunnistaa heti, ja jonka he siirtävät omille lapsilleen kuin perinnön. Maailmanlaajuisesti hän ei ole tunnettu, mutta omassa kotialueellaan välttämätön.
Franchisen uusin laajennus on huvipuisto itse. Lottemaa avattiin 2013 Pärnun eteläpuolella 17 hehtaarin alueella, jossa piirroselokuvan männikköympäristö voitiin rakentaa täydessä mittakaavassa. Puiston perustajat halusivat, että virolaiset ja latvialaiset perheet voivat astua Lotten maailmaan – ei vain katsoa sitä ruudulta. Tänään se on Baltian suurin huvipuisto, jossa hahmojen talot vastaavat elokuvia lähes täsmälleen.

Keksintäkylän asukkaat

Jokaista taloa Keksintäkylässä asuttaa keksijä omalla intohimollaan. Tässä muutamia niitä, jotka perheesi kohtaa Lottemaa-vierailulla:

• Lotte – päähenkilö, nuori koira, jonka uteliaisuus on loputon ja jonka innostus keksimiseen ei pysähdy. Iloinen, uskollinen ja hiljaisesti rohkeampi kuin näyttää.
• Bruno – Lotten paras ystävä, rauhallinen ja vakaa kumppani, joka tasapainottaa hänen kiihkeää energiaansa. Ensimmäinen ystävä, jonka lapset useimmiten mainitsevat vierailun jälkeen.
• Klaus keksijä – Lotten isä elokuvissa, näpertelijä, jonka työpaja on kylän insinöörisydän. Hänen talossaan Lottemaassa on yksinkertaisia mekaanisia palapelejä, joita lapset voivat kokeilla itse.
• Susumu, japanilainen kilpikonna – hiljainen, filosofinen kilpikonna, jolla on oma pieni zen-puutarha. Hänen nurkkansa on yksi puiston rauhallisimpia paikkoja.
• Albert – Klausin oppipoika ja toistuva sivuhahmo elokuvissa.
• Anne ja Roosi – kani-kaksoset, vallattomat ja erottamattomat.
• Kettuveljekset – kylän rakastettavat veijarit, jotka pyörittävät lapsille turvallista ”kasinoa”, joka todellisuudessa on yksinkertaisten pelien sarja.

Puistossa on yhteensä yli tusina nimettyä hahmoa omine taloineen, ja kymmenittäin lisää sivuhahmoja elokuvista ja kirjoista, jotka näkyvät seinämaalauksissa, kylteissä ja pienissä yksityiskohdissa ympäri kylää.
[Tutustu kaikkiin Keksintäkylän asukkaisiin Lottemaa →]

Miten Lottesta tuli kulttuuri-ikoni Virossa ja Latviassa

Lotte on jäänyt sinne, mistä moni muu lasten hahmo on kadonnut, muutamasta syystä. Ensimmäinen on elokuvien sävy: lempeä, utelias, modernin mittakaavan hidas, ilman todellisia roistoja ja ilman keinotekoisesti tuotettua draamaa. Vanhemmat luottavat franchisen olevan rauhallinen kulma meluisassa kulttuurissa, ja tämä luottamus kasaantuu sukupolvien yli.

Toinen syy on maailma. Keksintäkylä on johdonmukainen, rakkaudella piirretty paikka – todellinen kylä todellisella maantieteellä, jossa jokaisella talolla on omistaja ja jokaisella hahmolla taustatarina. Virolaiset ja latvialaiset lapset kokevat elävänsä Keksintäkylässä samaan tapaan kuin suomalaiset lapset elävät Muumilaaksossa.

Kolmas on kieli. Lotten sanasto, sanonnat ja pienet lauseet ovat siirtyneet jokapäiväiseen viron- ja latvian-kielisten lasten puheeseen. Perheet siteeraavat elokuvia ruokapöydässä. Opettajat käyttävät Lotte-kirjoja luku- ja kirjoitustaidon sekä tieteellisen uteliaisuuden perustana. Suomeksi Yle on käsitellyt Lottemaata osana virolaisten lasten kulttuurisia kohteita. Hahmosta on tullut, hiljaa, infrastruktuuria.
Tämän voi nähdä joka kerta, kun virolainen tai latvialainen vanhempi astuu Lottemaaaan oman lapsensa kanssa ensimmäistä kertaa. Vanhemman kasvot muuttuvat ennen lapsen. He eivät vain käy huvipuistossa – he kävelevät paikan läpi, jonka itse kuvittelivat ollessaan lapsia.

Ruudusta huvipuistoon: miksi Lottemaa rakennettiin

Kun Lottemaa avattiin 2013, se vastasi kysymykseen, jota virolaiset ja latvialaiset perheet olivat esittäneet vuosia: voiko Keksintäkylään mennä oikeasti? Vastaus oli siihen asti ollut ”vain mielikuvituksessasi”. Pieni tiimi rakensi vastauksen männikköön 15 minuutin ajomatkan päähän Pärnusta etelään, 17 hehtaarin alueelle, johon kylä mahtui yksi yhteen.

Joka vuosi sen jälkeen puiston kauden ulkopuolinen tiimi (14 henkilöä talvella, kasvaen 114 henkilöön kesäpiikissä) on lisännyt uusia taloja, uusia työpajoja ja uusia attraktioita – aina elokuville uskollisena. Tulos, yli vuosikymmenen hitaan ja huolellisen rakennustyön jälkeen, on puisto, jossa perheet eivät vain näe Lotten maailmaa. He kävelevät sen läpi, syövät sen ravintolassa, uivat sen rannalla ja katsovat sen teatteria. Erityisesti virolaiset ja latvialaiset lapset suhtautuvat ensimmäiseen vierailuun lähes pyhiinvaellusmaisesti.

Suomalaisille perheille tämä on käytännössä saman kulttuurisen tason elämys kuin omille lapsille Muumimaailmassa – paitsi että täällä Pärnun viikonloppu sisältää myös rannat, kylpylähotellit ja yhden yön levon ennen kotimatkaa. Jos haluat lukea, mitä tehdä paikan päällä – liput, päiväsuunnitelma, miten pääset Helsingistä, Riikasta tai Tallinnasta – se on täydellisessä Lottemaa-oppaassamme.

Miten valmistat lapsesi Lotteen ennen vierailua

Jos lapsesi ei ole nähnyt elokuvia, niiden katsominen ennen reissua muuttaa vierailun kokonaan. Yhtäkkiä jokainen talo, jokainen hahmo, jokainen maalattu yksityiskohta puistossa on tunnistettava. Lapset liikkuvat Lottemaassa kuin fanit, jotka tunnistavat asiat, joista he jo pitävät.
Lyhyt ”katso ennen vierailua” -suunnitelma:

1. Katso Keksintäkylän Lotte (2006). Alkuperäinen. Noin 80 minuuttia. Esittelee hahmot ja maailman.
2. Lue vähintään yksi kuvakirja. Saatavilla suomeksi, viroksi, latviaksi, englanniksi ja muilla kielillä. Pärnun kirjakaupat myyvät niitä.
3. (Vapaaehtoinen) Katso Lotte ja kuukiven salaisuus (2011) tai Lotte ja kadonneet lohikäärmeet (2019). Jos lapsesi haluaa lisää, molemmat ovat erinomaisia.

Kun saavutte Lottemaaaan, lapsesi ei käy vain huvipuistossa. Hän käy tervehtimässä ystäviä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka loi Lotten? Lotte luotiin Eesti Joonisfilmin (Viro) ja Rija Filmsin (Latvia) yhteistuotantona. Virolaiset Janno Põldma ja Heiki Ernits käsikirjoittivat ja ohjasivat alkuperäisen 2006-elokuvan.
Onko Lotte vähän kuin Muumi? Suomalaisille tämä on lähin kulttuurinen vertailu. Sama hitaus, sama lämpö, sama vahva paikallinen juuristo, sama ylisukupolvinen ikoninen status. Ero on, että Lotte on Viron ja Latvian yhteinen tarina, kun taas Muumi on suomalainen alusta loppuun.
Voiko Lotte-elokuvat katsoa suomeksi? Kyllä. Kaikki kolme pitkää elokuvaa ja animaatiosarja on dubattu suomeksi. Ne löytyvät DVD:nä, joillakin suoratoistopalveluilla ja Pärnun kirjakaupoista.
Kuinka monta Lotte-elokuvaa on? Kolme pitkää: Keksintäkylän Lotte (2006), Lotte ja kuukiven salaisuus (2011) ja Lotte ja kadonneet lohikäärmeet (2019), sekä animaatiosarja.
Missä Lotten maailmaan voi oikeasti käydä? Vain Lottemaa-huvipuistossa 15 minuutin ajomatkan päässä Pärnusta etelään Virossa, jossa Keksintäkylä on rakennettu yksi yhteen 17 hehtaarin männikköön.
Suunnittele matkasi: [Katso 2026 aukiolopäivät ja osta liput →]
Kirjoittaja: Lottemaa-tiimi, sisällön ja perhematkailun toimittajat Lottemaassa (Lotte-kylän huvipuisto).
Lottemaa-tiimi kirjoittaa käytännönläheisiä suunnitteluoppaita Lottemaan ja Pärnun seudun vierailuun lasten kanssa – kausittaiset aukiolopäivät, lippujen sisällöt, saavutettavuus ja kuljetuslogistiikka Helsingistä, Tampereelta ja Turusta. Tämä opas päivitettiin viimeksi